Heipsan heppamerkeissä! Ajattelin tulla laittamaan kuvia viime tunnista, jolloin hypättiin, ja kirjoitella vähän mietiskelyä siitä, miten ollaan kehitytty Cimon kanssa ja missä kaikessa on vielä paljon kehittämisen varaa. Kehitystä on kuitenkin näkynyt jonkun verran, onneksi, ja alussahan kun aloitetaan uudella hevosella, kehittyminenhän lähtee nopeasti vauhtiin pienissä merkeissä ja siitä se sitten rauhoittuu, tai näin on käynyt ainakin mun kohdalla monesti. En kuitenkaan yleistä. Silloin kun lopetin Pinnillä ja aloitin Cimolla, erohan oli huomattava. Siinä missä Pinni oli pieni, kapea ja notkea, Cimo taas oli iso, leveä ja hiukan kömpelö.
Silloin kun aloitettiin, en oikein osannut hahmottaa sopivia teitä ja mentiin muutenkin aika hitaasti, kun en osannut arvioida sopivaa vauhtia. Johtuen esimerkiksi askelpituuksien eroavaisuuksista. No, lopulta parin tunnin jälkeen aloin hahmottamaan jo Cimolle sopivia reittejä ja aloin löytämään myös sopivaa vauhtia siihen menoon. Myös taivutusten kanssa oli hankaluuksia ja välillä se ei onnistunut mitenkään. Nykyään on huomannut hevosessakin sellaista rentoutumista aina välillä, jolloin taivutukset onnistuvat puhtaasti. Luultavasti jossain vaiheessa pystyn itse ratsastamaan täysin rennosti rentoa hevosta, mutta sitä saa odottaa vielä aikansa.
Kehittämisen varaa löytyy vielä meillä ainakin erilaisille teille menossa, jotka vievät esteelle, vaikeasti sanottu, toivottavasti ymmärsitte, sillä Cimon puolisokeus tuo siihen lisää haastetta, ja meidän pitää löytää sellainen luottamus siihen menoon, että pystyn luottamaan hevoseen ja se sitten muhun. Lisäksi löytyy kehittämisen varaa moniin muihin asioihin, mutten oikein osaa selittää niitä, joten jätän pitkät kummalliset selitykset pois. Itselläni löytyy myös paljon kehittämistä yksin oman ratsastamiseni kanssa millä tahansa hevosella. Silti, eteenpäin mennään !
Kohta on kesäloma, kokeet on ohi ja näin toivottelen kaikille lukijoille mahtavaa kesää! Tehkää siitä itsellenne tapahtumarikas! Adéu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti