Kaks viime tuntia ollaan oltu siis kentällä ratsastelemassa ja vaikkakin on tuullut tosi paljon, ja välillä ollut kylmä, niin kyllä se kenttä on paljon parempi kuin maneesi. Aiemmin edellisellä kerralla hypättiin porttia ja paria muuta estettä, mutta koska se tunti on mystisesti kadonnut mun mielestä, niin laittelen siitä pelkästään kuvia ja yritän kertoa tästä eilisestä tunnista (josta ei ole ratsastuskuvia..)
Tuuli ensinnäkin tosi paljon, joten välillä oli hankala katsoa eteenpäin, kun silmiin saattoi lentää vaikka hiekkaa. Meillä oli keskihalkaisijalla kolme puomia, joten kävelyn jälkeen alettiin tulla puomeille ravissa, jonka jälkeen käännyttiin aina vuoronperään jommallekummalle pitkälle sivulle ja nostettiin sille laukkaa. Ensimmäisellä kerralla ravi oli hieman hiljaista, joten Cimo kompuroi puomeilla ja sen jälkeen onnistui saada ravi reippaammaksi, jolloin kompurointia ei enää niin paljoa tullut. Kun oltiin menty jo hetken aikaa sitä, niin aina laukkakohdassa hevonen oli jo itse lähtemässä laukkaamaan ajoissa. Lopulta alettiin tehdä niin, että laukassa piti väistää hieman uran sisäpuolelle. Alussa väistö jäi todella vähäiseksi, eikä onnistunut, mutta lopulta sekin meni, niin kuin piti.
Sitten käveltiin, ja sen jälkeen alettiin tulla yksitellen puomeille laukassa oikealta sivulta, tultiin puomien yli keskihalkaisijalla ja sitten jos laukka ei ollut vaihtunut, tehtiin ravin kautta vaihto, mutta muuten käännyttiin vasemmalle sivulle. Laukka oli hyvä ja päästiin puomit hyvin yhden laukka-askeleen välillä, kuin oli tarkoituskin. Puomien jälkeen taas tuli itselläni hiukan ongelmia selän suoruuden kanssa ja pysäyttämisessä laukasta raviin. Kun oltiin menty pari kertaa puomeilla, ne nostettiin esteiksi järjestykseen pysty, ristikko, pysty.
Kun tultiin siihen ensimmäisen kerran, juuri ennen hyppyä Cimo kielsi. Saattoi luultavasti johtua huonosta tiestä tai sitten yhtäkkisestä korkeudenmuutoksesta. Uuden lähestymisen kautta kaikki taas meni hyvin, ilman kieltoja. Kun tultiin toisen kerran, niin Cimo väisti oikealle ennen hyppyä, jolloin syy kieltämiseen selvisi. Koska aurinko paistoi, kenttä oli täynnä varjoja ja koska hevonenhan on puolisokea, niin se väisti. Ehkä se ei pystynyt kartoittamaan esteen korkeutta? En tiedä. Silti taas uudella lähestymisellä onnistuttiin, vaikka selän ja ravisiirtymisen jälkeen oli ongelmia. Tultiin kolmannen kerran ja taas väistettiin oikealle. Se johtui siitä aiemmasta syystä, lisäksi myös siitä, että olin itse siinä hiukan epävarmana mukana. Taas uuden lähestymisen jälkeen onnistui. Tultiin vielä neljännen kerran, jolloin olin jo tarpeeksi vankka siihen, että hevonen pystyi luottamaan siihen, mitä tein, eikä tullut kieltoja, vaan mentiin ihan puhtaasti läpi. Loppukin sujui jo paremmin, Sen jälkeen ravailtiin ja tehtiin käyntiinsiirtymisiä, ennen kuin lopulta vain käveltiin ja tunti loppui. (kuvista kiitos Siirille ja Petralle !! )
